Taivas on korkealla
maan sisalla palaa
me olemme valissa
pienina avarassa maisemassa
voi nahda kauas ja tarkasti
ja voimalinjojen surina kuuluu
hiljaisena tuulen takaa
pilvet kasaantuvat matalalla
varjot hailyvat aavalla maalla
niiden alla ei muita kulje
ja aika kuluu kuluttamatta
ei askeleista jaa jalkeakaan
huurteiseen multaan
ei jalkeakaan
valo vaipuu alas metsaan
varjot venyvat lahemmas
on aika tuli sytyttaa
kun talvi tekee tuloaan
ja lisaa sienia kattilaan
ei nukuta enaa ollenkaan